Tyttojen tehoviikko

Kylla kylla, ostettiin mahtava auto jolla oli tarkoitus toteuttaa unelmaa ja ajella ympari Aussimaata. Mutta kuinkas sitten kavikaan, HandyAndy muuttui rutkuttavaksi Froggyksi ja viimeiset viikot olemme aamuisin jannittaneet kaynnistyyko Froggy ensimmaisella yrityksella ja jos kaynnistyy, jaksaako se liikkua eteenpain... Noh muita mitsukuskeja tavatessamme ja vaihdettaessa kuulumisiamme on selvinnuyt vaikka mita ja autossamme on kuulemma paljon tyyppivikoja. Vahaks siistii.

Yhtena paivana heitimme ranskalaispariskunnan korjaamolle kun heidan kaima-autonsa otti ja jatti tielle. Myohemmin kuulimme heidan autokuulumisensa ja totesimme, etta Froggy lahtee tsekkaukseen. Kaksi autoista mitaan tietamatonta blondia sai ystavallista palvelua huoltamolla ja Froggylle tuli kasky kalliiseen korjaukseen josta ei ole kuulemma edes lopullista apua ongelmiin.

Jos me jotain taalla ollaan opittu niin se, etta kehenkaan ei voi luottaa... Joten ei muuta kuin maanantaina ajettiin 200km takaisin Pethiin ja auto laitettiin samantien myyntiin. Hintaa tonni ennemman kuin itse oltiin maksettu ja tilalle aloimme etsia jotain todella halpaa ja hyvaa, juuri niin.

Taas paastiin koeajelemaan vaikka minkalaisia menopeleja ja lueskelemaan huoltokirjoja. Eras myyja vei meidat oikein extra-ajelulle ja neuvoi kuinka autoja oikeasti kuuluu ostaa ja mehan ripset rapsyen uskottiin kaikki. Ja samanaikaisesti juteltiin diipadaapaa omille ostajaehdokkaillemme...

Lopulta loysimme  tulevan helmemme ja aikaisemmasta viisastuneena halusimme vieda auton tarkistettavaksi ennen ostoa. Myyja oli erittain tyytyvainen ratkaisuumme ja lupasi auttaa kaikessa mahdollisessa auton muuttamiseksi asumiskuntoon. Ja yllari pyllari, lahohan se oli koko paketti, seka auto etta myyja!

Onneksi liikeen pomo oli loistava tyyppi ja tuli jopa salaa, ennenkuin tarkistus oli valmis kertomaan, meille tuloksista. Han vannotti ettei saada ostaa autoa. Samalla han ilmoitti, etta meilla on jo loistava auto alla ja oli taysin varma, etta autossamme olevat ongelmat saa korjattua ja viela puolet halvemmalla kuin mita edellinen liike oli ilmoittanut. Ensi viikolla ajamme takaisin Perthiin, jossa Froggy saa tuomion kun korjaamo vahan tutkii valittamiamme vikoja. Katsotaan kuinka ison laskun se meille aiheuttaa. Saa nahda laitetaanko aija vaihtoon vai nouseeko tuhkasta oma Fenix-lintumme.

Perjantaina palasimme Margaret Riverille, jossa meilla oli ensimmainen ja toistaiseksi myos viimeinen tyopaiva. Oltiin pullottamassa ja pakkaamassa viinia pienella, idyllisella Lenton Brae -perhetilalla. Paikalle oli tilattu paikallinen viininpullotusrekka ja kundit hoitamaan haistelut, maistelut ja tekniikka. Repaleisissa ja likaisissa kuteissa kulkevat jatkat nayttivat tietavan viineista enemman kuin yksikaan sommelier suomessa, mita olisi ollut vaikea uskoa jos olisivat tulleet vastaan kadulla.

Tuossa mahtavassa viininpullotusrekassa oli vaikka mita ja vartissa linjasto muutettiin jokaiselle tyovaiheelle ja viinilaadulle sopivaksi. Me paastiin pakkaamaan vastapullotettuja viineja lavoille ja pahvilaatikoihin riipuen niiden kayttotarkoituksesta. Pakattiin kahdestaan yli 10 000 pulloa ja nyt voidaankin odotella mihin kaikkialle huomenna pakottaa vai ollaanko edes kavelykunnossa, kohta kaksi kuukautta lohoamista takana...:)

(Nyt on sunnuntai ja voidaan kertoa, etta elossa ollaan. tyopaiva ei tainnutkaan olla niin tehokas kuin ensin luultiin...)

Oli mahtavaa paasta toihin ja ylipaataan tekemaan jotain. Varsinkin kropat kaipasivatkin jo pienta liikuntaa. Ja voiko sita nyt edes tyoksi sanoa kun viini tuoksuu, musa pauhaa kovempaa kuin yhdessakaan suomalaisessa yokerhossa, pulloja laitellaan bokseihin ja porukka on rentoa (paitsi yksi takakirea ranskalaistytto johon meilla meni hermot). Ja parasta: mistaan ei olla koskaan saatu yhta hyvaa palkkaa ja viela suoraan taskunpohjalle lammittamaan.

Viikonlopuksi tulimme lepailemaan etelaan Australian lounaisimpaan karkeen, Augustaan, missa Intian valtameri ja Etelameri kohtaavat.

 

 

 

          Leeuwin Lighthouse, korkein majakka Australian mantereella

       Majakan vas. puolelle Etelameri ja oik. puolella Intian Valtameri

Kutsumme karkea maailmanlopuksi, silta se ainakin illalla tuntuu kun meri tyrskyaa mustana joka puolella, vaahtopaat nakyvat majakan valossa ja tuuli ulvoo auton ymparilla. Paivalla paikka on mahtava! Taalla on hyva rentoutua auton kohtaloa odotellessa ja delfiinejakin ui paivalla rannassa.

                   Paras kuva mika saatiin otettu delfiineista...:D